Ensimmäinen hei

Lapsi seisoo leikkipuiston laidalla ja kerää rohkeutta sanoakseen vaikeimman ja yksinkertaisimman sanan: ”hei”.

Antaa rohkeutta saada uusi ystävä

5 min lukuaika · 2-4

Tarina

Kirkkaat värit ja iloiset huudot täyttivät aurinkoisen leikkikentän. Sen laidalla seisoi yksin lapsi puristaen punaista reppua.

Yhtäkkiä kirkkaankeltainen pallo ponnahti pois nauravasta joukosta ja vieri suoraan lapsen jalkoihin.

Lapsi katsoi alas, ojensi kätensä ja poimi lämpimän, keltaisen pallon. Tuntui kuin olisi pidellyt pientä palaa pelistä.

Lapsi veti syvään henkeä ja otti askeleen eteenpäin. Mutta sisimmässään yksinkertainen sana ”hei” tuntui vuorenraskaalta.

Nurmikon toisella puolella muut lapset keskeyttivät leikkinsä. He katsoivat sinne päin ystävällisin ja uteliain silmin, odottaen.

Puristaen palloa tiukasti lapsi otti taas yhden rohkean askeleen eteenpäin. Välimatka heidän välillään lyheni.

Seisoessaan nyt kasvokkain uuden ystävän kanssa lapsi veti syvään ja rohkeasti henkeä. Oli aika puhua.

Lapsi avasi suunsa ja päästi ilmoille hiljaisen mutta selkeän tervehdyksen: ”Hei!” Sana tanssahteli lämpimässä iltapäivän ilmassa.

Hetken aikaa kaikki oli hiljaista. Sitten leveä, säteilevä hymy valaisi toisen lapsen kasvot.

”Hei! Haluatko leikkiä kanssamme hippaa?” uusi ystävä kysyi lämpimästi ja ojensi kätensä ottaakseen keltaisen pallon.

Iloisesti nyökäten lapsi ojensi pallon ja astui leikkikentälle. Raskas tunne oli poissa kokonaan.

He juoksivat ja nauroivat yhdessä leikkien lämpimässä auringonpaisteessa. Yksi pieni sana oli avannut aivan uuden ystävyyden maailman.

Kaikkea mitä käsillä voi tehdä – pitää kiinni, rakentaa, vilkuttaa ja auttaa.

Perheitä on monenlaisia, ja ne kaikki ovat perheitä.

Kasvot kertovat tunteistamme ennen kuin sanomme sanaakaan.

Ihmiset, jotka korjaavat, parantavat, opettavat ja kantavat tavaroita kaikkien muiden puolesta.

Jalat kävelevät, juoksevat, pitävät tasapainoa ja vievät sinut minne ikinä menetkin.

Lapsi vierailee ystävällisen vanhan naisen leipomossa ja oppii, että kaiken herkullisen salainen ainesosa on rakkaus ja kärsivällisyys

Japanilainen isoäiti opettaa lapsenlapselleen origamin taidon ja taittelee paperikurkia, jotka vievät toiveita merten taa.

Pieni lapsi painaa iltaisin korvansa vauvavatsaa vasten ja kuvittelee kaiken sen, mitä opettaa vielä syntymättömälle vauvalle.