Juuret

Korkealla sammaleen yläpuolella mahtava tammi tanssii lämpimässä tuulessa. Sen alla juurten salainen puu nukkuu sikeästi ja mukavasti.

Taivas muuttuu myrskyisän harmaaksi, kun raju tuuli ulvoo oksistossa. Syvällä alla hiljainen juuripuu tuntee maan tärisevän.

Sade kastelee tumman maan. Syvällä sen alla juuristo ojentaa puumaiset sormensa tarttuakseen naapurijuurten käsiin.

Voimakas tuulenpuuska repii rajusti tammen runkoa. Syvällä maan alla puun juuret kietoutuvat tiukasti raskaiden kivien ympärille pysyäkseen tukevasti paikoillaan.

Maan päällä myrsky raivoaa. Mutta alla toisiinsa kytkeytyneiden juurten laaja verkosto pitää pintansa ja seisoo lujana yhdessä tuulta vastaan.

Ulvova tuuli tekee vielä yhden valtavan ponnistuksen. Alhaalla yhteenliittyneet juuret pitävät pintansa, lukittuina tiukkaan syleilyyn, jota ei voi murtaa.

Hitaasti pauhaava tuuli alkaa kuiskia, ja rankkasade pehmenee lempeäksi ropinaksi. Sekä ylhäällä että alhaalla metsä on selviytynyt.

Kultainen auringonvalo murtautuu pilvien läpi ja lämmittää märkää metsää. Syvällä alla väsyneet juuret lepäävät hiljaisessa, kosteassa maassa.

Vihreät lehdet kurottavat kohti aurinkoa lintujen palatessa laulamaan. Syvällä alla juuret juovat raikasta sadevettä ja tuntevat itsensä vahvoiksi ja uudistuneiksi.

Myrskyn mentyä metsä seisoo korkeana ja ylväänä. Jokainen puu on turvassa niiden alla olevan salaisen maailman ansiosta, joka kannattelee niitä.

Tammi kuiskaa hiljaisen kiitoksen maalle. Syvällä maan uumenissa juuret sykkivät lämpöä, valmiina kaikkeen, mitä huominen tuo tullessaan.

Kasvoipa puu kuinka korkeaksi tahansa tai puhalsipa tuuli kuinka kovaa tahansa, sen kätketty puoli pysyy aina paikallaan ja pitää kiinni.